Kun ajatellaan kuinka yleinen pehmonalle on tänään, on vaikea uskoa, että se keksittiin vasta vuonna 1902. Pehmonallen toinen nimi on teddi-karhu. Tämän nimen se on saanut Yhdysvaltojen presidentin Theodore "Teddy" Rooseveltin mukaan. Kansainvälistä nallepäivää vietetään joka vuosi, lokakuun 27. päivänä, "Teddy" Rooseweltin syntymäpäivänä. Vuosia on kiista siitä kuka teki ensimmäisen nallen vellonnut Amerikan ja Saksan välillä - ja tavallaan molemmat maat tekivät ensimmäisen teddi-karhun. Tarina alkaa Saksassa lokakuussa 1902, jossa lelusuunnittelija Richard Steiff, joka oli töissään Giengen´ssä olevassa perheyrityksessä, kävi katsomassa kiertävää Amerikan sirkusta löytääkseen idean uuteen suosittuun leluun. Siellä hän näki joukon esiintyviä karhuja, jotka synnyttivät idean. Seuraavana päivänä hän pani ajatuksensa paperille jotka hän esitteli tädilleen Margarete Steiff´lle joka oli perustanut edellämainitun yrityksen v. 1880. Richard näki mahdollisuuden valmistaa karhulelun joka seisoo ja jonka raajat ovat kiinitettynä samalla tavalla kuin nukeissa. Olihan aikaisemminkin ollut karhuleluja, usein jopa aidoista karvoista, mutta ne olivat kaikki esikuvansa mukaisia seisten kaikilla neljällä jalallaan. Richardin karhu voisi kävellä pystyasennossa. Margarete Steiff piti ajatuksesta ja Richard pistettiin töihin vierailemalla eläintarhoissa piirtämässä karhuja josta kehittyi muttama sopiva suunnitelma. Samanaikaisesti tuhansien kilometrien päässä, teddi-karhun tarinan toinen näytös oli alkamassa. Presidentti Roosevelt, joka vieraili Mississipissä rajakiistan takia, päätti lähteä metsästämään. Useamman tunnin jälkeen hän ei ollut vielä kaatanut mitään, jolloin seurueeseen kuullut jäsen löysi eksyneen karhunpoikasen kiertelemässä metsässä. Vangittuaan poikasen ja sidottuaan sen puuhun hän toi presidentin poikasen luo esitellen päivän saaliin. Rooseveltin kunniaksi kerrottakoon ettei hän raaskinut ampua avutonta karhunpoikasta, vaan käski päästää se vapaaksi. Lehdistö, joka seurasi presidenttiä kuuli tapahtumasta ja sarjakuvapiirtäjä Clifford Berryman innostui piirtämään tapahtumasta sarjakuvan nimellä "Linjanvetoa Mississipissä". Tämä sarajkuva julkaistiin kaikissa lehdissä ja Brooklyn´n makeiskaupan pitäjä Morris Michtom sai tästä inspiraation. Käyttämällä Berryman´n sarjakuvaa mallinaan hän muutamassa päivässä kehitti menetelmän jolla hän kasasi pienen karhunpoikasen. Hän pisti tämän karhunpoikasen yhdessä sarjakuvakopion kanssa näyteikkunaansa. Viereen hän asetti käsinkirjoitetun lapun tekstillä "Teddyn karhu". Karhusta tuli valtava myyntimenestys, ja vuoden kuluttua Michtom sulki makeiskauppansa ja perusti yrityksen ´Ideal Novelty and Toy C0.´ joka nykyään, 100 vuotta myöhemmin, on yksi maailman suurimpia leluyrityksiä. Tietämättä mitä New Yorkissa tapahtui, Richard Steiff viimeisteli lelukarhunsa suunnitelmia ja Margarete valmisti nopeasti prototyypin mohair-kangastilkuista. Karhu, joka sai nimekseen ´Ystävän lemmikki´ julkaistiin yleisölle 1903 kevään lelumessuilla Leipzig´ssä, mutta Richardin pettymykseksi kukaan ei näyttänyt olevan kiinnostunut nallesta. Tarina kertoo, että vasta kun Richard oli pakkaamassa standinsa messun lopussa, Hermann Berg, joka toimi suuren New Yorkilaisen tavaratalon lelunostajana, tuli hänen luokseen ja nähtyään nallen hän tilasi välittömästi 3000 kpl. Näin nalle-karhu oli syntynyt ja lähdössä kansainväliseen menestykseen. Muutamassa vuodessa keksimisestään nallekarhu-boomi oli levinnyt maailmanlaajuiseksi. Roosevelt otti karhunpoikasen onnistuneen uudelleenvalintakampanjan maskotiksi ja Steiff muotoili uudestaan karhunsa saadakseen kasvot miellyttävämmiksi, muutos joka oli vaikuttaa kaikkiin nallekarhuihin seuraavaksi viideksikymmeneksi vuodeksi. Silläaikaa kun amerikkalaiset yritykset toimittivat nallensa kotimarkkinoille, saksalaiset yritykset - aluksi Steiff, myöhemmin muita yrityksiä kuten Hermann ja Bing, vei nallensa ympäri koko Euroopan. Vasta ensimmäisen maailmansodan aikaan alkoi nallekarhujen valmistus muissa maissa.
|
Sivu päivitetty 21.3.2006