Silmälasikarhu (Tremarctos ornatus)

Pää on melko pieni, kuono lyhyt ja jalat pitkät. Silmälasikarhu on kevytrakenteinen, varsinkin verrattaessa sitä esim. maakarhuun. Turkki on lyhyt ja pääsääntöisesti musta, joskus tummanruskea. Valkoiset tai kellertävät renkaat kehystävät mustia silmien ympärillä olevia läikkiä. Ne muistuttavat silmälaseja, josta karhu on saanut nimensä. ´Silmälasit´ jatkuvat usein poskille ja kaulalle yhtyen epätasaiseen vaaleaan läiskään rinnalla. Silmälasikuvio on hyvin vaihteleva eikä aina täysin kehittynyt.

Silmälasikarhu on karhu, joka on eniten erikoistunut kasviravintoon. (Jos isopanda luetaan karhuihin, niin silmälasikarhu on toisella sijalla.) Tämä on yksi syy purulihaksiston epätavalliseen rakenteeseen. Hammaskalustossa on myös useampia poikkeuksellisia piirteitä.

Silmälasikarhu esiintyy Etelä-Amerikassa pohjoisen Andeissa Länsi-Venezuelasta Pohjois-Boliviaan.. Vaikka silmälaskikarhu elääkin päiväntasaajalla sitä ei voi pitää, päinvastoin kuin malaijikarhua, trooppisena eläimenä. Silmälasikarhu on pikemmin vuoristossa elävä karhu (200 ja 4200 m:n korkeuksilla). Se esiintyy monenlaisissa erilaissa biotyypeissä, Perun pohjoisosien puoliaavikosta Amazonin syvänteen korkealla olevaan viidakkoon. Sen esiintyminen rajoituu kuitenkin kallioisiin ja kumpuileviin alueisiin.

Silmälasikarhu hakee usein puista bromeliace:n mehukkaita kukkapohjia, palmunlehden varsia sekä viikunoita. Silmälasikarhu aiheuttaa suuria vahinkoja maissi- ja sokeriruokoistutuksilla. Liha muodostaa suhteellisen pienen osan ruokavaliosta (5-10%). Se syö esim. kovakuoriaisia, villimehiläisiä, toukkia ja joskus myös pieniä jyrsijöitä ja raatoja. Satunnaisesti silmälasikarhu saattaa pyydystää suurempia eläimiä kuten vuohia ja muita kotieläimiä.

Silmälasikarhu on erittäin taitava kiipeämään puissa. Joskus se käyttää ihmisen käsivarren paksuisia liaaneja kiivetäkseen puihin hedelmien perään. Aarniometsän suuresta puusta karhu saattaa saada ravintoa useammaksi päiväksi. Tällaisilla alueilla elävät silmälasikarhut laskeutuvat harvoin maahan. Ne nukkuvat paksuilla oksilla tai oksanhaaroissa. Toisinaan ne saattavat rakentaa eräänlaisen pesän puuhun, ja silloin ne katakisevat jopa 5 cm:n paksuisia oksia.

Poiketen muista karhuista, silmälasikarhu näyttää toisinaan elävän perhekunnissa. Usein on havaittu aikuisia uroksia yhden tai kahden naaran ja poikasten kanssa. Vielä on epäselvää minkä verran isä auttaa poikasten ruokinnassa.

Silmälasikarhu on aktiivinen ympäri vuoden. Pennut syntyvät sadekauden aikana, ts. joulu- tammikuussa. Pennut, 1-3 kpl, yleensä 2 kpl painavat syntyessään 300-325 g. Ne ovat 20 cm pituisia, sokeita ja kuuroja mutta karvapeitteisiä.