Karhut Suomen läänien ja maakuntien vaakunoissa

Heraldiikan käytön ja suunnittelun kontrollointi ei ollut kovinkaan tarkka sen käytön alkuaikoina. Muissakin maissa otettin heraldisen tunnuksen aluksi vain käyttöön ilman sen tarkempaa kontrollointia. Ruotsalaisessa (ja samalla suomalaisessa) heraldiikassa tämä tapa näyttää jatkuvan aina 1400-luvulle saakka. Vasta vuodelta 1420 on ensimmäinen tunnettu vaakunakirje, jossa Eerik Pommerilainen määritteli rälssikirjeessään ahvenamaalaisen Björn Pålssonin vaakunan.
Myös kaupunkien vaakunoita aletaan myöntää vaakunakirjeillä. Ensimmäinen tunnettu ruotsalainen kaupungin vaakunaa määrittelevä vaakunakirje on vuodelta 1437. Suomalaisten kaupunkien osalta ei tunneta vaakunakirjeitä ennen 1600-lukua.
Ruotsi-Suomen heraldiikka koki merkittävän kukoistuksen Kustaa Vaasan ja hänen poikiensa hallituskausien aikana. Suomen heraldiikan kannalta myöhempi Vaasa-kausi on keskeisessä asemassa, sillä tuolloin luotiin Suomen ensimmäinen hallinnollisen alueen vaakuna eli Suomen perinteikäs leijonavaakuna sekä lisäksi vielä Suomen historialliset maakuntavaakunat.

Klikkaamalla ylempiä vaakunoita, ne avautuu tarkempana uudessa ikkunassa.

1600-luvun alkuun mennessä olivat kaikki Suomen historialliset maakuntavaakunat jo suunniteltu. Näitä vaakunoita alettiin käyttää Ruotsi-Suomessa armeijan maakunnallisten rykmenttien tunnuksissa sekä kuninkaallisissa hautajaisissa.
Hallinnollisesti maakuntavaakunoita käytettiin läänien tunnuksina. Alunperin maakuntajako vastasi melko hyvin lääninjakia. Tämä yhteys alkoi kuitenkin vähitellen hajota ja Kustaa III:n 1775 toimeenpanema uusi lääninjako rikkoi sen lopullisesti.

Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.
Uusi vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat

Halkoisen ja alaisesti katkoisen kilven oikeassa yläkentässä Varsinais-Suomen historiallinen vaakuna ja oikeassa yläkentässä Satakunnan historiallinen vaakuna sekä sinisessä alakentässä kolme juoksevaa hopeista kärppää, joiden hännänpäät mustat asetettuina 2+1. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.