Karhut Norjan kuntavaakunoissa

Vaakuna on vahvistettu 1.4.1966
Karhu kuvaa monia metsiä ja runsasta luontoa. Seutu oli tunnettu karhukannoistaan, mutta 1970-luvun lopulla katosi seudun viimeinenkin vakituinen karhu. Hopeaväri kuvaa Kongsbergissä sijaitsevan hopeakaivoksen valtavaa mineraalirikkautta. Sininen väri taas kuvaa Modumissa sijaitsevaa kobolttikaivosta. Koboltti oli 1830-luvulla merkittävä vientiartikeli.

Nimi tulee Modumissa sijaitsevasta Buskerud:n talosta (Biskopsrud).
Kongsbergin hopealöytö vuonna 1623 oli alkuna Norjan suurimmalle kaivostoiminnalla.

Vaakuna on vahvistettu 16.3.1932
Karhu symboloi Vadisholmin karhuveljiä jotka riehuivat myöhemmällä kansanvaellusaikana.

Vadisholmilla (Glommassa oleva saari) Arnbjørn Jonssonilla (kuningas Håkon Håkonssonin maanmies) oli linna, josta hän hallitsi 1200-luvulla alueet Olslovuonosta itään. Hän kuoli 1240.

Vanha vaakuna (alla) perustuu vanhimpaan tunnettuun kaupunginsinettiin vuodelta 1610. Sinetissä oleva linnoitus on mielikuvitustuote, koska Fredrikstad oli kokonaan vailla mitään linnoituksia vuonna 1610.
Fredrikstadin perusti Sarpsborgin kansalaiset jotka pakotettiin muuttamaan tänne ja sekä karhu että linnoitus otettiin Srpsborgin vaakunasta.

Fredrikstad-alueella on pitkä historia. Se on ollut asutettu jo kivikaudella, 4000 vuotta sitten.
Fredrikstad on kuningas Fredrik II:n perustama, mutta on varsinaisesti seurausta siitä, että koska Sarpsborg oli altsi kaupunki ja sen jälkeen kun ruotsalaiset olivat polttaneet kaupungin vuonna 1567 niin kuningas määräsi kaupungin siirrettäväksi.

Hammarfest perustettiin koska sillä on luonnollinen satama ja se sai kaupunginoikeudet 7 heinäkuuta 1789. Kaupunki sai ensimmäisenä pohjois-Eurooppan kaupunkina sähköiset katuvalot.

Sarpsborgin perusti Olav Haraldsson (Pyhä) vuonna 1016 ja on siten Norjan kolmanneksi vanhin kaupunki.

Kunnassa on teollisia perinteitä hiomakiven viennistä aina viikinkiajoista lähtien.
Åmdals verk-kuparikaivos oli toiminnassa 1500-luvulta toiseen maailmansotaan asti.