Cuculidae(käet) -heimoon kuuluva kalifornianjuoksukäen kokonaispituus voi olla 58 senttimetriä, mistä pyrstöä on 33 senttimetriä. Siivet ovat vain 17 senttimetriä pitkät. Korkeutta linnulla on n. 1/2 m.
Lajin levinneisyysalue ulottuu Kalifornian eteläosista ja Texasista Meksikoon. Lyhyiden siipiensä vuoksi juoksukäki on huono lentäjä, mutta pitkät jalat tekevät siitä nopean juoksijan. Laji ei ole lainkaan seurallinen vaan kukin yksilö viettää erakon elämää omassa elinpiirissään, jolla se koettaa liikkua mahdollisimman huomaamattomana. Rauhassa ollessaan lintu liikkuu verkkaisesti paikasta toiseen, mutta vaaran uhatessa tilanne muuttuu. Kalifornianjuoksukäki yltää juostessaan jopa 24 kilometrin tuntinopeuteen eli on nopeampi kuin yksikään toinen pohjoisamerikkalainen lintu. Nopeuden vaikutusta lisää myös se, että lintu juostessaan salamannopeasti vaitelee nopeuttaan. Siitä onkin käytetty nimitystä ´maantiekiitäjä´. Juostessaan se käyttää pitkää pyrstöään peräsimenään sekä tasapainottaakseen juoksuaan. Se pystyy ponkaisemaan jopa kolmen metrin korkeuteen maasta ja vaikka se silloin hetkeksi levittää siipensä tasapainon ylläpitämiseksi, se tekee itse asiassa tällöin valtavia hyppyjä. Kalifornianjuoksukäki pystyy tosin pakenemaan myös lentäen, mutta lyhyet siivet eivät juuri kanna sitä kahta metriä korkeammalle maan pinnasta, kun vielä painoa linnulla on 250...750 g.
Kalifornianjuoksukäen elinympäristö on puoliautiomaat, chaparallpensaikot, ruohikot, viljelysmaat sekä ajoittain kosteat metsämaat. Se välttää täysin avoimet maastot ja haluaa ympäristöltään pensaikkoa tai pieniä puita. Kylminä aavikon öinä se säästää energiaa laskemalla hieman ruumiinlämpötilansa ja vaipumalla heikkoon horrokseen. Päivän valjetessa se kerää itseensä lämpöa antamalla auringon lämmittää selän tummia höyhenittömiä alueita.
Ruokalistaan kuuluvat kaikenlaiset hyönteiset ja nilviäiset, varsinkin kotilot sekä erilaiset hedelmät. Lintu kuorii kotilot yleensä tietyllä paikalla, joten sen elinpiiristä voi löytää ´ruokapöydän´ paikan. Lisäksi kalifornianjuoksukäki syö myös pieniä selkärankaisia, etenkin matelijoita, ja ainakin meksikolaiset pitävät sitä hyödyllisenä kalkkarokäärmeiden hävittäjänä, koska se pystyy vaivatta pyydystämään nuoren kalkkarokäärmeen. Lintua nähdään usein käärmeen häntä roikkumassa nokastaan, koska se ei pysty nielemään käärmeen kokonaan. Tämä ei millään tavalla estä lintua toimimasta normaalisti.
Kalifornianjuoksukäen on kuultu päästävän vain kahdentyyppisiä ääniä. Toinen on harvoin kuuluva laulu, toinen kyyhkyjen kujerrusta muistuttava ääni. Äännellessään lintu kohottaa pyrstöään ja nostaa päälaen töyhdön pystyyn.
Kalifornianjuoksukäen elinikä on 7...8 vuotta ja tulevat sukukypsäksi 2...3 vuoden ikäisinä. Linnut elävät saman puolisonsa kanssa koko ikänsä. Pesänsä kalifornianjuoksukäki rakentaa kaktukseen tai pensaan suojaan 10...40 cm:n korkeuteen ja munii siihen 3...6 valkoisen kellertävää munaa. Poikaset kuoriutuvat noin kolmen viikon haudonnan jälkeen. Molemmat vanhemmat ruokkivat poikasia ja ne pystyvät ruokkimaan itseään jo kolmessa viikossa.
Meksikolaiset pitävät juoksukäkiä usein häkkilintuina ja ne kesyyntyvät nopeasti niin hyvin, että ne voi päästää juoksentelemaan sekä rakennusten sisälle että pihalle ja puutarhaan. Kesy juoksukäki syö hiiriä, pieniä käärmeitä ja muita matelijoita, hyönteisiä sekä syöpäläisiä talon ja pihan piiristä.
New Mexico´n osavaltio on valinnut kalifornianjuoksukäen kansallislinnukseen.
Sivu päivitetty 21.3.2006